Tänään lähdettiin heti aamusta ystäväni ja hänen pienen tyttönsä kanssa käymään ideaparkissa.  Tulihan siellä pyörittyä tunti jos toinenkin :) Ihme kyllä kumpikaan meistä ei aivan kamalasti mitään ostanut.

Löysin vihdoinkin sitä kynttilän sydänlankaa rullassa, ja ostin minä vähän tusseja ja kangasvärejäkin. Viikonloppuna olisi tarkoitus siskon kanssa viettää askartelu viikonloppu ja nyt alkaa olla tarvikkeet kasassa. Kynttilä värejä saisi tietenkin olla vähän enemmän, mutta niitä ei tuolla ollut ollenkaan.

Sainhan minä ostettua yhden joululahjankin, nyt niitä on valmiina jo kolme kaapissa. Tarkoituksena olisi tänäkin vuonna tehdä muutamia lahjoja, ja olisi varmaan jo korkea aika aloittaa, jos meinaa ajoissa ehtiä. Hopeaa olisi taas tilattava lisää :( Hinnat kun ovat pompanneet pilviin, niin meina itku tulla laskua maksaessa...

No joka tapauksessa tuo reissu oli oikein mukava, lapsetkin jaksoivat hyvin koko reissun. Kotimatka meinasi vain olla hirvittävä.

Ajelen kaikessa rauhassa moottoritiellä, ja kerron juuri ystävälleni kuinka en löytänyt lapsilukkoa auton ovesta. Samalla kerron kuinka se ei nyt vielä niin ajankohtainen olekaan, kun ei Leevi vielä yletä kahvaan.

Noin puolen minuutin kuluttua kuulen äänen kuinka ovi avautuu, ja ystäväni hyppää pitämään kiinni takaovesta!!!!!!!!!!!!!!! Vai ei me vielä yletetä... No äkkiä sitten yritän moottoritiellä, päästä tien sivuun, mutta autoja on vierellä sekä takana ja olen jo lähellä ajaa toisen auton nokkaan kun kaarran tien sivuun. Vapisevin käsin kaivan ohjekirjan ja ystäväni etsii sieltä lapsilukon. Sen sai vain kytkettyä avaimella. Minä hölmönä luulin että kun laitan oven lukkoon napista niin ovi ei sisäpuoleltakaan aukeaisi ilman että lukon nostaisi pois, mutta ovi aukesi kahvaa vetämällä. Se meni ilmeisesti lukkoon vain ulkopuolelta. Ihan järkyttävä olo oli sen jälkeen kädet ja jalat vapisivat vielä pitkän aikaa. Onneksi en ollut liikenteessä yksin!

Meille tultua menimme yhdessä katsomaan tuota minun laatikkovarastoa, ja sovimme, että jonakin päivänä pidämme askartelu/ompelu päivän. Yhdessä kun tuppaa saamaan aikaiseksi enemmän kuin yksin. Tai minä ainakin.

Ja kaverillani kun on uusi nepparikonekin niin lupasi tuoda sen mukanaan :D Kohta on neppareita joka paikassa. Heillä siis :)

Mutta tällaista siis meillä tänään, nyt on hyökättävä puhtaiden vaatteiden kimppuun ja raahattava ne kaappiin...