Ihanaa, että vihdoin tuli viikonloppu. Toisaalta se ei minulle ja Leeville tarkoita muuta, kuin että Kaitsukin on kotona :) Kaitsulla on taas töissä niin kiirettä, että olisi siellä vaikka kuinka pitkään jos ei aina erikseen sovittaisi jotain menoa.

Tänään käytiin Sammossa kilpailuttamassa lainamme, ja neuvottelemassa lisä lainasta... Meillä kun on noita pienempiä lainoja vaikka kuinka paljon, ja jos ajattelee kuinka paljon niistä maksaa kuluja, niin yksi suurempi laina olisi järkevämpi.

Pankissa käynti on aina niin ahdistavaa, sitä menee sinne niin nöyränä, hattu kourassa madellen. Istuu ja toivoo, että myöntävä päätös tulisi. Ihan kuin sitä rahaa olisi sieltä saamassa, vaikka joka pennin maksaa kyllä korkojen kanssa takaisin. No tänään taas istutaan ja istutaan siellä molemmat varmoja siitä, että mitään lainaa ei tipu. (/vaikka meillä jo ne lainat on toisessa pankissa)

 Sitten virkailija antaa paperit kouraan ja sanoo, että no miettikää mitä haluatte tehdä, siirretäänkö lainoja vai ei. Ja kyllä me vielä voimme neuvotella marginaalistakin vähäsen.

Katsomme molemmat toisiamme ja mietimme, että häh? Kunnes hymy nousee kasvoille, jee huijattiin niitä taas... Pankkivirkailija sanoo, että mielellämme me noin maksukykyisiä ihmisiä pankkiimme otamme asiakkaiksi. Ja taas Katsomme Kaitsun kanssa toisiamme suurina kysymysmerkkeinä? Mitä ihmettä ja varmistan uudelleen, että katsoithan tulomme varmasti oikein?

Ja kyllä hän oli katsonut. Nyt herää vain kysymys, että mihin hemmettiin ne kaikki rahat sitten oikein katoavat???????????????

Kiitämme ja kättelemme virkailijan, jonka suunpielet ovat kääntyneet hymyyn ja ilmeestä näkee mitä hän ajattelee (haa, sainpas taas huijattua yhden perheen asiakkaakseni)

Kotona, appiukko oli omatoimisesti aloittanut jonkin suuren kaivantotyömään meidän takapihallemme. (minulla on hyvin omatoimiset appivanhemmat :/ ) Puolet takapihasta on nyt sellaista ihanaa kuravelliä, ainakin Leevin mielestä. Leevij juoksi ulos päästyään sinne ensimmisenä ja tietenkin rähmälleen liejuun. Onneksi olin vetänyt ns. kamalamman haalarin päälle ja saappaat jalkaan.  Koko poika näytti siltä, kuin äiti olisi innostunut vähän kuorruttamaan pojan suklaalla... Olisikin ollut suklaata.

Tänään laiskottelin totaalisesti ruoan laitossa, päivällä kaivoin Leeville vain pakastimesta sinne laittamaani lohikiusausta ja äsken tilasin meille pizzat. En muista edes milloin olisimme tilanneet pizzaa. Nyt muistan miksi emme ole sitä tilanneet. Olo on ihan kamala, tuli ahmittua ihan liian paljon ja aivan liian nopasti.Olo on niin turvonnut, että petivaatteiden vaihto kävi ihan työstä :(

Eilen ilmoittauduin mukaan salaiseen leivonta ystävän vaihtoon sly:hyn ja olen edelleen ihan innoissani. Tänään jo kovasti mietin että mitähän kivaa sitä itse keksii lähettää toiselle? Toivottavasti löytyy blogi josta voi vähän urkkia tietoja :) hänestä.